Nukkumassa pitäisi olla joo, mutta ennen kuin lähden Nukku-Masan kyytiin, oli pakko kääntää historiassa uusi lehti ja aloittaa elämäni ensimmäinen blogi. Monta kertaa tämä on ollut jo mielessä, mutta peruslaiskana kaiken eteenpäin lykkääjänä on jäänyt vain ajatukseksi.
Facebook sen sijaan on päässyt jorinoistani nauttimaan jo jonkin aikaa, ja koska en siellä kerro ainoastaan päivittäisistä myös yöttäisistä tohinoistani, jotka, kuten tulet huomaamaan, ovat oma lukunsa, kaverini patistivat minut bloggailemaan, joten kokosin vähäiset tietotekniset avuni ja pistin homman käyntiin.
Mitään Nobel-tasoista ei ole odotettavissa, kirjalliset saavutukseni ovat niin huimia, ettei niihin edes Nobelin palkinto riitä... No joo, vitsit sikseen... Mutta sanotaan, että iso osa tänne laittamistani sepitelmistä on sellaisia, joita ei otsa rutussa kannata lukea. Jos käsittelen jotain vakavampaa asiaa, se kyllä tulee jo ilmi otsikosta.
Niin ja jos kirosanoja pelkäät, sitten kantsii suunnistaa johonkin toiseen blogiin, mä olen nimittäin suorastaan kuuluisa kiroilutaidoistani... Pystyn kyllä halutessani olemaan myös viljelemättä kirosanoja, mutta yleensä en halua, joten kannattaa varautua.
Nyt oon luvalla sanoen niin väsynyt, että painun nukkumaan, palaan astialle huomenna, jolloin mulla on oikeesti jotain kertomisen arvoistakin.
Hyvää yötä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti