perjantai 11. syyskuuta 2015

J. Mononen ja mustat lasit

Armottomana lukutoukkana sitä on tullut kahlattua läpi kirja poikineen. Useimmiten kirjailijat näyttävät tehneen taustatyönsä hyvin. Jostain syystä kuitenkin jopa John Grishamin ja Stephen Kingin kaltaiset bestselleristit uppoavat meistä sokeista kirjoittaessaan stereotypioiden suohon. Luettavana on tällä hetkellä John Grishamin kirja Valamiehet, ja vaikka Grisham suhtautuukin hyvin kirjan sokeaan valamieheen, on mukaan lipsahtanut monta kammottavaa stereotypiaa. Ehdottomasti yleisin klisee on, että me sokot käytämme aina ja kaikkialla tummia laseja. Minultakin on kyselty, miksen käytä laseja, vaikka olen sokea. Mieleni tekisi vastata, että miksi hitossa käyttäisin? Silmäni ovat kauniiksi kehutut, ja eivätköhän valkoinen keppi ja opaskoira paljasta, että sokko ollaan. Joskus aurinkoisella säällä lasit ovat ihan paikallaan, mutta silloinkin voi käyttää tavallisia, nättejä aurinkolaseja. Miksi hitossa sokolla on oltava tummat "kliseelasit" myös sisätiloissa? Siksikö, että hän on sokea? Ainakin kirjoissa valtaosalla sokoista on tummat lasit silmillään, aina. Toinen yleinen käsitys on, ettei sokko telkkarilla mitään tee. Grishamin kirjan sokea valamies "ei tietenkään katso telkkaria, koska on sokea." Myöskään hän ei sokeuden takia seuraa jalkapalloa. No, itse kyllä katson telkkaria ja myös jalkapalloa, viimeksi maanantaina Saksan ja Skotlannin huippujännän matsin. Grisham kompastui myös melko omituiseen käsitykseen meidän sokkojen ruokailuista: Kirjan valamies valitsi syödäkseen ilman kastiketta olevan kalkkunaleivän, koska se on sokeana helpompi syödä. No minä, ja varmasti moni muukin sokko, valitsee ruokansa maun perusteella, ei sen, miten helppoa ruuan syöminen sokeana on. Yleinen on myös käsitys, että meille sokoille pitää "puhua sokkoa." Tässä "sokon kielen" pikakurssi: Suomi - sokko Katsotko telkkaria? - Kuunteletko telkkaria? Nähdään huomenna! - Kuullaan huomenna! Näetkö tuon tuolin tuossa? - Tunnetko tuon tuolin tuossa? Haluatko katsoa tätä? - Haluatko tunnustella tätä? Katsohan nyt! - Tunnehan nyt! Me ymmärrämme kyllä ihan tavallista kieltä, joten mitään kielikursseja ei ole pakko käydä ennen kuin meidän kanssa alkaa jutella! Tarua on myös se, etteivät värit merkkaisi meille mitään. Tällainen keskustelu on käyty minunkin kanssa jo monta kertaa: "Minkäs värisen lompakon sinä ha... hahahahaaa, tyhmä kysymys, eihän sulle ole sillä mitään väriä. Tämä valkoinen vaikka tästä." Hyvä John ja muut bestselleristit tai muut kirjoittajat: Kysykää, kysykää, kysykää!!! Tietämättömyyttä on liikkeellä, mutta eikö silti olisi parempi kysyä tai luetuttaa tekstejä asianosaisilla ennen kuin teette meistä sokoista täysin naurettavia, tummat lasit päässä värityhjiössä käpötteleviä kummajaisia, joiden kanssa ei voi edes keskustella normaalisti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti